Anna pihasi kukkia ja käytä kotimaista hunajaa monipuolisesti, neuvoo Nora Mäntysaari, asfalttiagronomi, josta tuli pörriäisten pelastaja.

Pölyttäjät ovat vähentyneet hälyttävästi — mitä minä voisin tehdä pörriäisten pelastamiseksi? Tätä miettii nykyisin yhä useampi, ja sitä mietti myös Nora Mäntysaari muutama vuosi sitten. Agronomiopiskelija oli fuksivuotenaan Helsingin yliopistossa käynyt kurssin mehiläistaloudesta.
— Se oli tosi inspiroiva ja ihanan käytännönläheinen kurssi, maisteltiin lajihunajia ja käytiin yliopiston mehiläispesillä. Professorilla oli sama jumpperi päällä luentosalissa ja mehiläispesillä. Se tuntui hienolta, Nora Mäntysaari muistelee.

Viisi vuotta kurssin jälkeen hänestä tuli mehiläistarhaaja. Noran yritys Finhoney Oy tuottaa hunajaa ja tarjoaa pölytyspalvelua sekä erilaista alaan liittyvää viestintää. Tuore projekti on kotoperäisten kimalaisten kasvatuksen pilotointi, johon hän sai Vaasanin ja K-ryhmän Tuottajalle kiitos -stipendin.
— Suomeen tuodaan kasvihuoneisiin niin kutsuttuja postimyyntikimalaisia Belgiasta tai Alankomaista. Se on ongelma, koska kasvihuoneista voi levitä luontoon lajeja, jotka voivat levittää eksoottisia tauteja ja syrjäyttää meidän kotoperäisiä kimalaisia. Olisi parempi, että voitaisiin kotimaassa kasvattaa ne kimalaiset, joita täällä tarvitaan kasvihuoneiden pölytyksessä.

Kimalaisprojekti on vasta alussa. Mehiläisten kanssa Nora on ehtinyt puuhata jo useamman vuoden. Suurin osa hänen pesistään sijaitsee Alastarolla.
— Olen helsinkiläissyntyinen niin sanottu asfalttiagronomi, mutta löysin aikoinaan Okra-maatalousnäyttelystä ihanan miehen, jonka perässä muutin.
Noran mehiläisiä surisee myös Paraisilla, muun muassa Qvidjan kokeilutilan mailla. Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan maatilalla kehitetään malleja hiiltä sitovalle, Itämeri-ystävälliselle ja ravinteita kierrättävälle ruoantuotannolle.

Aiemmin pesiä oli Vantaallakin, kun Nora tuotti hunajaa valtioneuvoston kanslialle edustustilojen puutarhassa sijainneissa pesissä.

Mesikasveja pihalle

Yhtä tärkeää kuin pölyttämiseen ja hunajantuotantoon liittyvät tehtävät on tiedotus, Nora Mäntysaari sanoo.
— Kaikki haluavat tehdä hyviä tekoja pölyttäjien hyväksi, mutta aina ei tiedetä, mitä se olisi. Mitä kasveja laittaisin omaan puutarhaani tai mitä maanviljelijä kylvisi joutomaalle, jotta se olisi pölyttäjille hyvä.
Noran yritykseltä on mahdollista ostaa oma kummipesä, josta kesän loputtua saa hunajaa. Yritykset voivat hankkia tontilleen tai vaikka toimitilansa katolle pesän, josta tuotetaan yrityslahjat ja markkinointimateriaalia yrityksen käyttöön.

Oman pihansa voi tehdä pörriäisille ystävälliseksi varmistamalla, että siellä kukkii.
— Oikeastaan lähes kaikki hyötykasvit ovat ihan hirmuisen hyviä pölyttäjille eli yrtit, marjapensaat ja hedelmäpuut. Ylipäänsä kannattaa mieluummin valita maatiaislajikkeita kuin pitkälle jalostettuja lajikkeita.
Hyvä kasvi pölyttäjille on esimerkiksi hunajakukka, jolla on pitkä kukinta-aika. Toinen hyvä valinta on loppukesällä ja syksyllä kukkiva auringonkukka.
— Pölyttäjät tykkäävät hallitusta hoitamattomuudesta. Jos on sellainen joka toinen päivä höylättävä nurmikko ja pari tuijaa, niin siinä ei ole pölyttäjille mitään. Jos pystyy säästämään jonkun kohdan missä voikukka saa kukkia pidempään tai alueen, jossa apila saa kasvaa vapaasti, niin sitä pölyttäjä arvostaa.
Pölyttäjille optimaalista olisi aikaisesta keväästä alkava kukkajatkumo syksyyn. Keskikesällä Suomessa on paljon kukintaa, mutta aikainen kevät on pölyttäjille haastava, samoin loppukesä ja alkusyksy, Nora Mäntysaari sanoo.

Mustilla mehiläisillä on hihoissaan ässiä

Nora on keskittynyt mustiin mehiläisiin.
— Se on meidän alkuperäisrotu, jota tuotiin ihan ensimmäisenä Suomeen 1700-luvun loppupuolella Turun seudulle.
Hänen tuottamansa Mustan mehiläisen hunaja on päässyt Keskon valikoimiin ja ajaa alkuperäisrodun asiaa.
— Ajattelen, että mustilla mehiläisillä voi olla ainutlaatuisia geneettisiä ominaisuuksia, jotka auttavat niitä sopeutumaan muuttuvassa maailmassa. Haasteita on paljon, on ilmastonmuutos ja siihen liittyvät sään ääri-ilmiöt. Niiden myötä voi levitä eksoottisia tauteja. Uskon, että alkuperäisroduilla voi olla niiden varalta geneettisiä ässiä kuvitteellisissa hihoissaan.

Mustan mehiläisen hunajan ohella Noran valikoimiin kuuluvat myös yksikukkahunajat, joissa mehiläiset ovat lentäneet keräämässä mettä tietyissä kasveissa, joista hunaja saa omaleimaisen värin, tuoksun ja maun.
— Kun on harjaantunut yksikukkahunajan tuottamiseen, niin tietää jo pesää avatessa, ovatko ne keränneet esimerkiksi voikukkahunajaa. Sillä on hyvin omanlaisensa tuoksu, joka muistuttaa saariston merivedessä kastunutta villasukkaa. Maussa on lakritsimainen jälkimaku, Nora kuvailee.
Yksikukkahunajat ovat hunajamaailman hifistelyä. Erojen havaitsemista ja niiden sanoittamista Nora vertaa viinien maisteluun.
— Ennen itsekin ajattelin, että hunaja on hunajaa ja maistuu hunajalta.
Heinäkuussa Noran Mustan mehiläisen hunajaa ja Hello honey -lajihunajien vivahteita pääsevät maistelemaan Ruisrockin artistitkin, sillä niitä menee esiintyjien backstagelle.

Nora kannustaa käyttämään hunajaa ensisijaisesti hyvän maun takia. Valtaosa Suomessa käytetystä hunajasta päätyy lusikallisina teekuppiin, mutta hunajaa voi käyttää makeuttajana monipuolisesti.
— Itse olen korvannut kaiken sokerin hunajalla. Sitä pystyy hyvin käyttämään leivonnassa ja ruuanlaitossa. Leipään saa hunajalla kauniimman värin, ja se tekee leivonnaisista kosteampia. Sellainen terveysnäkökulmakin on, että ihminen maistaa hunajan makeampana kuin sokerin, joten pienemmällä kalorimäärällä saa enemmän makeutta. Käypä hoidossa hunajaa suositellaan lasten yskän hoitoon.

Kaupoissa on tarjolla monenlaista hunajaa. Sitä tuodaan tänne ympäri maailmaa.
— Purkissa voi lukea, että hunaja on EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus. Siinä kyllä itsellä herää kysymys, että mitä ja mistä se oikein on. Olen tarkka alkuperästä kaikkien elintarvikkeiden kohdalla.
Lähellä tuotettu elintarvike on ennen kaikkea arvovalinta, Nora sanoo.
— Kun käyttää kotimaista hunajaa, niin se mehiläisten arvokkain työ eli pölytyshyöty on silloin jäänyt tänne Suomeen. Enemmän voisikin tuoda esiin sitä, että mehiläiset pölyttävät kasveja ihmisten kotipuutarhoissa ja pelloilla. Tällä alueella on paljon esimerkiksi öljykasvien viljelyä. Pölyttäjät tuottavat tosi merkittävän hyödyn sadon määrässä ja laadussa.

Ukot ulkoruokintaan!

Kuten muukin viljely, on mehiläistarhaus hyvin sääherkkää. Jos sataa tai on liian kylmää, mehiläiset eivät lennä. Kuumana kesänä kasvit kuivuvat eivätkä tuota enää mettä.
Keskimäärin yksi pesä tuottaa noin 40 kiloa hunajaa. Elokuussa tapahtuvaa sadonkorjuuta tarhuri sanoo intensiiviseksi ja fyysisesti raskaaksi mutta myös palkitsevaksi työksi.
— Jos päivät venyvät pitkiksi, niin aina voi kommentoida, että Suomen kesäyöt ovat todella kauniita, Nora nauraa.

Pesän avaamista hän kuvaa meditatiiviseksi kokemukseksi.
— Hunaja ja mehiläisvaha tuoksuvat ja mehiläiset hurisevat ympärillä. Silloin tuntee tekevänsä jotain hyvin tärkeää, ollaan oikein perusasioiden äärellä. Varsinkin nyt kun on ollut paljon haasteita maailmantilanteessa, niin on hyvin juurruttava ja maadoittava kokemus huomata, että mehiläisten vuosi menee aina samalla tavalla kuin ennenkin.

Työteliään kesän jälkeen mehiläiset aloittavat puolen vuoden mittaisen talvilomansa. Hunajan tilalle ne saavat talviruokaa pesäänsä, jossa ne viettävät koko talven.
— Pesät ovat ympäri vuoden ulkona. Mehiläiset menevät niin sanottuun talvipallomuodostelmaan. Pallon keskellä on kuningatar, joka on kaikkien mehiläisten äiti. Siellä on aina sellainen Kanarian saarten lämpötila, vaikka ulkona olisi pakkasta.
Ruokaa ja laiskottelua lämpimässä, se kuulostaa hyvältä lomalta. Valitettavasti lomaedut koskevat vain naarasmehiläisiä.
— Urosmehiläiset eli kuhnurit eivät tee mitään työtä. Niiden ainoana tehtävänä on hedelmöittää nuoret kuningattaret, ja siinä lemmen hetkellä ne sitten kuolevat. Jos syksyn tullen pesässä on vielä kuhnureita, niin työläiset eli naarasmehiläiset potkaisevat ne ulos pesästä, jotta pojat eivät ole turhanpäiten kuluttamassa ruokavaroja.

Lisätietoa hunajasta, mustista mehiläisistä ja pölyttäjien työstä:hellohoney.fi