Mustikka on supermarja, jonka polyfenolit laskevat verenpainetta ja sulattavat senttejä vyötäröltä. Jo 1,5 desistä päivässä saat merkittäviä terveyshyötyjä.

Mustikkaa on käytetty Euroopassa lähes tuhannen vuoden ajan kansanlääkinnässä monenlaisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Sillä on hoidettu ripulia, keripukkia ja tulehduksia, ja mustikanlehtiä on käytetty diabeteksen hoitoon.

Vanha kansa ei ollut väärässä turvatessaan mustikkaan, sillä moderni tutkimus on todennut mustikan tarjoavan monia terveyshyötyjä.

Mustikan voimakas väri tulee antosyaaneista. Se on tärkein mustikan polyfenoleista, joihin terveysvaikutusten uskotaan perustuvan.

Metsämustikassa on antosyaaneja moninkertaisesti verrattuna kaupallisesti viljeltyihin pensasmustikkalajeihin, joten hyvien mustikka-apajien äärellä elävät suomalaiset ovat lottovoittajia tässäkin suhteessa.

Antosyaanit säilyvät kuivatussakin mustikassa. Noin ruokalusikallinen mustikkajauhetta vastaa 100 grammaa tuoreita mustikoita.

Verenpaine ja vyötärö pienemmäksi

Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kolmivuotisessa tutkimushankkeessa saatiin vahvistusta tiedolle mustikan ja tyrnin vaikutuksista sydän- ja verisuoniterveyteen. Merkittävää oli havainto, että marjat parantavat kokonaisterveyttä jo arkipäivään sopivilla annoksilla: 100 mustikkagrammalla tai 20 grammalla kuivattua tyrniä.

Tutkimuksessa marjansyönnillä havaittiin selviä vaikutuksia sydän- ja verisuonitautiriskiin ja diabetekseen liittyvissä veren seerumin rasvoissa ja rasvaliukoisissa yhdisteissä sekä lipoproteiineissa. Tyrnin ja mustikan sydän- ja verisuoniterveyttä tukeva vaikutus oli suurin niillä koehenkilöillä, joiden rasva-arvot olivat jo riskirajan tuntumassa.
Lievästi ylipainoisten naisten kohdalla molemmat marjat vaikuttivat myös metabolisen oireyhtymän tekijöihin kuten verenpaineeseen.

Aiemmassa Turun yliopiston tutkimuksessa ylipainoiset naiset söivät 100 g mustikoita kuukauden ajan. Mustikan vaikutuksesta naisten vyötärönympärys pieneni keskimäärin 1,2 cm ja paino aleni 200 g.

Lihavuuteen liittyvien sairauksien taustalla ovat usein matala-asteinen tulehdustila ja kohonnut verenpaine. Itä-Suomen yliopiston tekemässä tutkimuksessa on osoitettu mustikan hyödylliset vaikutukset samanaikaisesti sekä verenpaineeseen että ravitsemusperäisiin tulehdusvasteisiin.

Muisti terävämmäksi

Pensasmustikan käytön yhteydestä muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin on tehty laaja tutkimus Yhdysvalloissa. Niillä, jotka söivät pensasmustikoita vähintään kerran viikossa, kognitiivinen ikääntyminen oli viivästynyt 2-2,5 vuodella verrattuna niihin, jotka söivät niitä harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Vastaavaa tutkimusta metsämustikalla ei toistaiseksi ole tehty, mutta metsämustikan antosyaanien vaikutuksia on tutkittu Suomessa hiirillä. Beeta-amyloidin kertyminen aivoihin on yksi Alzheimerin taudin tunnusmerkeistä. Tutkimuksessa mustikka vaikutti edullisesti beeta-amyloidin aineenvaihduntaan hiirten aivoissa. Se myös paransi hiirten suoriutumista monissa käyttäytymistesteissä, erityisesti paikkamuistia vaativissa testeissä.

Silmät sirkeiksi

Mustikalla on pitkään uskottu olevan hyviä vaikutuksia silmien terveyteen. Asiaa alettiin tieteellisesti tutkia jo toisen maailmansodan aikana, kun sotilaslentäjät väittivät, että mustikkahillo paransi heidän näkökykyään yölennoilla.

Tuoreempaa tutkimusta on tehty glaukoomapotilailla. Glaukooma eli silmänpainetauti on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimpiä sokeuden aiheuttajia.

Joillakin glaukoomapotilailla silmänpaineet ovat normaalit, mutta verenkierto on heikentynyt, mikä johtaa näköhermojen tuhoutumiseen. Koreassa tehdyssä tutkimuksessa mustikan antosyaanit paransivat näkökykyä glaukoomapotilailla, joiden silmänpaineet ovat normaalit.

Japanilaisessa tutkimuksessa fermentoidun mustikkavalmisteen käytöstä oli hyötyä likinäköisillä henkilöillä.

Mustikkaa on tutkittu myös silmien väsymisestä kärsivillä. Kyseessä on yleinen ongelma, jota esiintyy erityisesti näyttöpäätetyötä tekevillä. Oireita ovat silmien arkuus valolle, päänsärky, silmien kuivuminen ja kipeytyminen sekä näön samentuminen. Mustikkavalmisteen käyttö lievensi tutkimuksissa näitäkin oireita.

Lähteenä käytetty dosentti Riitta Törrösen kirjallisuusselvitystä Hyvinvointia elintarvikkeista -hankkeessa (2017).

Mitä saat mustikasta?

100 grammaa (noin 1,5 dl) mustikkaa sisältää

Energiaa 65 kcal
Hiilihydraattia 10,2 g
Proteiinia 0,8 g
Rasvaa 1,1 g
Kuitua 3,3 g (runsaskuituinen)
E-vitamiinia 1,9 mg
C-vitamiinia 7,2 mg
Kaliumia 110 mg

Lähde: Fineli